Visit Pyhä-Luosto toteutti syksyn 2021 ja talvikauden 2022 aikana matkailuun pohjautuvan tiedon keräämisen projektit ja Salmi Platform Oy oli näissä operaatioissa toteuttajana. Kysyimme Visit Pyhä-Luoston toiminnanjohtajalta Anu Summaselta mitä tehtiin ja miten meni.
Mikä oli Pyhä-Luoston alkuperäinen tarve analytiikalle?
“Pyhä-Luostolla viimeisimmästä koko matkailualuetta koskevasta asiakaskyselystä oli vierähtänyt aikaa liian pitkästi ja näin ollen haluttiin saada tietoa tämän päivän asiakkaiden mietteistä matkailualueen palvelutarjonnasta, palveluiden ristiinkäytöstä, vastuullisuuden merkityksestä matkakohteen valinnalle ja palveluiden kulutukselle kohteessa, tietolähteistä matkan suunnitteluvaiheessa sekä paikan päällä. Lisäksi kiinnostavaa oli kuulla miksi asiakkaat valitsivat juuri Pyhä-Luoston matkakohteekseen sekä rahankäytön jakautuminen matkailualueen palveluihin”, kertoo Summanen.
Alkuun päästiin hankerahoituksen avulla.
“Mahdollisuus tutkimuksen toteutukselle avautui TEMin Alueiden matkailuelinkeinon elpymistä edistävät hankkeet -rahoituksen kautta ja näin ollen ensimmäistä kertaa tutkimus toteutettiin nimenomaan sulan maan aikaan kesä-lokakuussa Pyhä-Luostolla vierailleille asiakkaille”, kuvailee Summanen projektin aloitusvaihetta.
Miten saatu tieto vastasi tarpeisiin?
Tiedon keräämisen prosessiin kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta saataisiin juuri tarvittua tietoa.
“Asiakaskyselyn odotettiin tuovan tutkittua tietoa matkailualueen kehittämisen tueksi laajalti eri matkailun osa-alueista ja lisäksi vastaaminen haluttiin tehdä asiakkaille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tämän vuoksi kyselyalustan toimivuus mobiilisti oli tärkeää”, pohjustaa Summanen prosessia.
Saatua tietoa arvioitiin sekä määrän että laadun suhteen.
“Vastauksia kertyi runsaasti ja olemme erittäin tyytyväisiä saatuun aineistoon kokonaisuudessaan. Erityisen kiitollisia olemme myös asiakkaiden vastauksista avoimiin kysymyksiin, joiden runsas lukumäärä oli todella positiivinen yllätys. Jotain tiedon vastaavuudesta tarpeisiin kertonee myös se, että hankkeella saimme toteutettua sulan maan ajan kyselyn, mutta halusimme jatkaa tiedonkeruuta myös talven osalta” kuvailee Summanen tiedon osuvuutta.
Mihin olette hyödyntäneet tietoa?
Osa saadun tiedon käyttökohteista on hyvin suoraviivaisia.
“Saatua aineistoa hyödynnetään matkailualueen kehitystyössä, konkreettisena esimerkkinä tulevia kehittämiskohteita ovat mm. reitistöjen, opastamisen ja reitistöjen lähtöpisteiden löydettävyyden parantamiseen”, kuvailee Summanen yhtä konkreettista tiedon käyttökohdetta.
Tiedon käyttäminen jakaantuu laajalti ja eri intressiryhmien suuntaan.
“Tulokset on jaettu alueemme yrityksille hyödynnettäväksi omiin yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Saatua tietoa voidaan hyödyntää myös eri sidosryhmien kanssa käytävissä keskusteluissa”, Summanen kertoo.
Nopea tiedon saaminen on johtanut toimenpiteisiin.
“Toteutimme sulan maan ajan kyselyn takautuvasti mutta jatkoimme kyselyä talviajalle, jolloin pystyimme seuraamaan vastauksia reaaliajassa, mikä mahdollisti sen, että jos esille olisi noussut välitöntä korjaamista edellyttäviä asioita, niin niihin olisi voitu puuttua saman tien. Jatkuva reaaliaikainen seuranta antaa tukea päivittäiseen tekemiseen ja pidemmältä ajanjaksolta kerätty aineisto kertoo kattavammin kokonaistilanteesta, sillä silloin on nähtävissä tavallaan vastausten trendi sekä yksittäiset vastaukset ja kommentit pystyy suhteuttamaan osana laajempaa kokonaisuutta”, kiittelee Summanen.
Jatkossa tietoa halutaan saada lisää.
“Nyt saatu tieto on ollut meille merkittävää ja tulevaisuudessa on tarkoituksenamme on kerätä lisää tietoa samalla tavalla. Näin saamme ymmärrystä kehityksen suunnasta pitkäjänteisesti”, kertoo Summanen lopuksi.