Tapahtumadatan pioneeri Tahko MTB oli Salmi Platformin ensimmäinen tapahtuma-asiakas – näin pitkäjänteinen tiedonkeruu kantaa hedelmää

Suomen legendaarisimpiin maastopyöräilytapahtumiin kuuluva Tahko MTB on kerännyt kävijätietoa Salmi Eventlizerilla jo kuuden vuoden ajan. Pitkäjänteinen tiedonkeruu paljastaa tapahtuman todellisen arvon alueen matkailulle, taloudelle ja paikalliselle hyvinvoinnille.

Kuopion Tahkolla vuodesta 1999 lähtien järjestetty Tahko MTB on kasvanut yhdeksi Suomen tunnetuimmista ja suosituimmista pyöräilytapahtumista. Vuosittain tapahtuma kokoaa tuhansia pyöräilijöitä ja taustajoukkoja Tahkon maastoihin.

Tapahtuman toteutumisen ja jatkuvan kehittymisen mahdollistaa tapahtumapäällikkö Hannu Airila tiimeineen. Tahko MTB:llä on erityinen paikka Salmi Platformin historiassa, sillä Airila päätti ottaa uuden kyselytyökalun käyttöön heti sen julkaisuvaiheessa. Vuoden 2019 pilotti oli Salmi Platformin historian ensimmäinen kysely. Siitä lähtien Tahko MTB on hyödyntänyt Salmi Eventlizeria joka vuosi – ainoana poikkeuksena koronavuosi 2020, jolloin tapahtumaa ei voitu järjestää.

Airila kommentoi Salmin kehitystä seuraavasti: “Jos vertaa ensimmäiseen kyselyyn, niin on tässä tekniikka ja tekoäly mennyt eteenpäin. Dataa tulee todella paljon, mutta nyt se on entistä helpommin ymmärrettävässä ja esitettävässä muodossa – mikä on iso parannus.” 

 

Airila kokee myös, että Salmin tulosten tarkkuus on vuosien varrella parantunut.

“Jos kävijäkohtaisessa rahankulutuksessa olisi pienikin heitto, se näkyisi isona muutoksena kokonaiskulutuksessa, kun tapahtumakävijöitä on 2000.” – Airila

Miten arvo osoitetaan numeroiden avulla?

Järjestäjille syntyi tarve ymmärtää syvällisemmin kävijäprofiilia, matkustuskäyttäytymistä, rahankäyttöä sekä ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia. Pelkän “mututuntuman” sijaan tarvittiin täsmällistä ja luotettavaa dataa. Vuosittain toteutettu kävijäkysely alkoikin nopeasti kerryttää arvokasta trendidataa, jonka avulla eri vuosien tuloksia on helppo vertailla keskenään.

Tänä vuonna järjestäjiä kiinnosti erityisesti sähköautolla saapuvien määrä, sillä tapahtuman yhteistyökumppanina toimi sähköautoja valmistava yritys. Lisäksi huomiota kiinnitettiin perheen kanssa saapuviin ja kävijöiden viipymään, sillä tapahtumaa pyritään suuntaamaan koko perheelle ja tavoitteena on kannustaa osallistujia viipymään paikkakunnalla pidempään. Tällä tavoin saapuvien hiilijalanjälki suhteessa tuotettuun matkailukulutukseen pysyy mahdollisimman pienenä. 

“On kiva saada vahvistus siihen, että keskimääräinen viipymä on yli 2vrk. Tapahtumajärjestäjänä ei yleensä näe, milloin ihmiset tulee ja lähtee ja miten he majoittuvat, näemme vain, että ihmiset saapuvat tapahtumapäivänä paikalle”, toteaa Airila

Kävijöiden sitoutuneisuus kantaa hedelmää

Tuloksista nousi tuttuun tapaan esiin kävijöiden sitoutuneisuus: ne, jotka tulevat kerran, palaavat usein uudestaan. Tämän vuoden vastaajista jopa 45 % osallistui Tahko MTB:hen jo vähintään neljättä kertaa. Tapahtumajärjestäjälle tämä on selkeä viesti siitä, että tapahtumalle on löytynyt uskollinen kohderyhmä ja tuote on riittävän laadukas pitämään heidät mukana vuodesta toiseen. Airila kertoo, että tavoitteena on saada tyytyväiset ja useampana vuonna palaavat kävijät ottamaan jatkossa myös kaverit mukaan.

“Meillä on pitkäaikaisten kävijöiden määrä suuri. Samalla myös kaikkien kävijöiden mitattu palakuuhalukkuus on 94,5%. Tämä kertoo siitä että porukka tykkää siitä haasteesta mitä meillä on ja koukuttuvat siihen”,  summaa Airila.

Merkittävä aluetaloudellinen moottori

Tahko MTB tuo Tahkolle ja koko Kuopion alueelle merkittäviä rahavirtoja. Tänä vuonna tapahtuma tuotti alueelle mittauksen mukaan noin 370 000 euroa kulutusta. Summa sisältää tapahtumalippujen ja paikan päällä tehtyjen ostosten lisäksi osallistujien kulutuksen majoitukseen, polttoaineeseen ja lataukseen, ravintoloihin sekä muihin palveluihin. Yksittäisellä viikonlopputapahtumalla on siis huomattava vaikutus koko seudun elinkeinoelämään.

“Summa kuulostaa realistiselta, se on aika iso nippu rahaa, joka alueelle tulee. Voimme aidosti myös sanoa, että MTB on tässä syynä, koska kävijöistä yli 98% sanoi tulleensa Tahkolle juuri MTB.n vuoksi”, kertoo Airila.

Taloudellisia vaikutuksia voidaan suhteuttaa myös tapahtuman aiheuttamiin päästöihin, niin sanotulla hiilitehokkuusluvulla. Käytännössä se tarkoittaa alueelle saadun matkailukulutuksen määrää suhteessa aiheutettuihin päästöihin. Valtakunnallinen keskiarvo tämän vuoden mittauksissa on 1257 €/kgCO₂e/km/päivä/hlö ja Tahko MTB:n 2620 €/kgCO₂e/km/päivä/hlö. Eli mitä suurempi summa saadaan per tuotettu hiilikurma, sitä parempi ja Tahko MTB:llä on kansalliseen keskiarvoon nähden tuplasti parempi tilanne.

“Hiilitehokkuusvertailuihin saadaan Salmin kautta vertailupohjaa Suomen keskiarvojen kautta. Luontoliikuntatapahtumasta kun on kyse, niin on kiva nähdä, että hiilitehokkuutemme on parhaasta päästä”, iloitsee Airila.

Paikallisyhteisön vahva tuki

Tapahtuman vaikuttavuutta arvioitaessa katse kääntyy usein myös paikallisiin asukkaisiin. Paikallisten tuki ja hyväksyntä ovat elinehtoja tapahtuman jatkuvuudelle ja sujuvalle yhteistyölle kunnan kanssa. Tapahtumaan osallistuneet paikalliset kokevat Tahko MTB:n edistävän heidän hyvinvointiaan sekä lisäävän alueen näkyvyyttä ja vetovoimaa:

  • 89 % paikallisista oli sitä mieltä, että tapahtuma lisää alueen elinvoimaa.
  • 78 % ei osannut nimetä minkäänlaista haittaa, jota tapahtumasta aiheutuisi.

Airila kertoo, että positiiviseen vastaanottoon vaikuttaa osaltaan se, että paikallisia osallistetaan runsaasti tapahtuman järjestämisessä.

“Tapahtuman tekemisessä on mukana yli 200 talkoolaista, jotka tulevat enimmäkseen paikallisten seurojen ja yhteisöjen kautta, jolloin positiivinen asenne tapahtumaa kohtaan heijastuu myös heidän vaikutuspiirinsä mielipiteisiin”, pohtii Airila.

Yhteenveto

Tahko MTB näyttää esimerkkiä siitä, miten urheilutapahtumaa johdetaan ja kehitetään tutkitun tiedon avulla. Pitkäjänteisesti kerätty aikasarja antaa järjestäjille vahvat työkalut osoittaa tapahtuman kehitys ja arvo sponsorikumppaneille, kaupungille sekä alueen yrittäjille.

“Salmin kyselyt tuo konkreettisiksi numeroiksi esimerkiksi tapahtuman tuottaman matkailukulutuksen, meidän kävijäprofiilin ja heidän rahankäytön. Se auttaa meitä esimerkiksi yhteistyökumppaneiden hankkimisessa”, Airila tiivistää.